Meillä kaikilla on niitä hetkiä, kun ajatus ei enää kanna. Istut työpöydän ääressä, tuijotat näyttöä ja mietit, että tästä ei tule mitään. Idea ei ota syntyäkseen, työ ei etene tai se tuntuu jumittavan jo ennen kuin se on kunnolla edes alkanut.

Silloin on korvaamatonta, että vieressä on ihminen, jolle voi laittaa viestin tai huikata sermin toiselta puolelta:

”Olisiko sulla mitään ajatusta tähän?”

Minulla on ollut onni saada tehdä töitä Jennin kanssa jo vuosien ajan. Olemme työkavereita, mutta myös ystäviä työn ulkopuolella. Vuosien aikana olemme oppineet tuntemaan toisemme niin hyvin, että tiedämme melkein jo etukäteen, miten toinen lähestyy asioita, missä toinen loistaa ja milloin kannattaa pyytää apua.

Usein jo muutama kommentti, kysymys tai näkökulma toiselta ihmiseltä riittää avaamaan omat ajatukset. Se, mikä hetki sitten tuntui mahdottomalta solmulta, alkaa yhtäkkiä purkautua.

”No näinhän se just menee.”

Joskus taas asiakkaan toimiala tai tuotteet ovat niin erikoisia, ettei itsellä ole juuri mitään käsitystä mistä on kyse. Silloin on turha yrittää yksin väkisin keksiä vastauksia. On paljon viisaampaa kääntyä työkaverin puoleen. Ja joskus toinen vain osaa jonkin asian paremmin.
Meillä on vuosien aikana muodostunut vakiofraasiksi lause, kun pyydämme apua toisiltamme:

”Kun sää oot niin hyvä siinä…”

Ja mikä parasta, sitä ei tarvitse sanoa häpeillen. Päinvastoin.

Työelämässä puhutaan paljon osaamisesta, tehokkuudesta ja asiantuntijuudesta. Mutta ehkä yksi tärkeimmistä taidoista on tunnistaa, ettei kaikkea tarvitse osata itse. Vahva tiimi syntyy siitä, että jokainen saa käyttää omia vahvuuksiaan ja auttaa muita omalla osaamisellaan.

Hyvä työkaveri onkin paljon enemmän kuin kaksi ihmistä tekemässä samoja töitä. Se on luottamusta, ajatusten vaihtoa ja varmuutta siitä, että toinen auttaa silloin, kun oma osaaminen tai energia ei riitä.

Erityisen arvokasta on työkaverin pysyvyys. Kun yhteistyötä on takana vuosia, ei tarvitse käyttää aikaa toisen toimintatapojen opetteluun. Tietää, miten toinen ajattelee, miten hän ratkoo ongelmia ja missä tilanteessa kannattaa pyytää juuri hänen näkemystään. Silloin yhteistyöstä tulee sujuvaa ja parhaimmillaan jopa vaivatonta.

Moni asia työssä on mahdollista tehdä yksin. Mutta harva asia olisi yhtä hyvin. Eikä maailmassakaan pärjää yksin, joten miksi yrittäisimme tehdä niin työelämässä?

Siksi olen kiitollinen siitä, että työpäivien keskellä on ihminen, jolle voi sanoa:

”Kun sää oot niin hyvä siinä…”

Ja tietää, että apu löytyy. Aina. ❤️